Takka

Pikkuhiljaa tässä alkaa tulla valmista, ainakin jollakin saralla. Viime viikolla takka sai muotonsa. Olin tilannut jo helmikuussa Uuniseppien valkoisen Riekon asennettavaksi. Kivet kannettiinkin Uuniseppien toimesta sisälle ja kaikki laatat ja oliivikivet tarkastettiin samalla kerralla. Onneksi mitään vaurioita ei ollut, joten päästiin heti sen jälkeen asennus puuhiin.

Urakka alkutekijöissä

Itse asennus pääsi käymään Lappalaisen toimesta keskiviikkona ja työsarkaa riitti aina lauantaihin asti. Silloin tulisija sai viimeiset viimeistelyt muun muassa listoituksen ja luukkujen asennuksen muodossa. Vielä en takkaa pääse käyttämään, koska sen täytyy kuivua nyt 2 vkoa. Sen jälkeen kerran päivässä pienet pesälliset 7 pvän ajan, jotta takka tottuu lämpöön. Sivustalla on kesäpelti sekä savupelti, joita säätämällä pystyy vaikuttamaan sytytysvaiheessa takan vetoon, samoin kuin edessä olevan luukun avulla. Savupellin asennot ovat yksinkertaisesti joko on tai off, mitään siltä väliltä ei saa pitää.

Palomuuri ja takka slammattuna valkoiseksi, piipun läpiviennitkin sujuivat moitteettomasti

Takka tuli nyt heti olohuoneen oven viereen, ehkäpä hieman lähemmäksi oviaukkoa miten sen olin ajatellut. Näin oli kuitenkin kuvissa, joten niillä nyt mennään. Tässä vaiheessa sitä ei enää olisikaan voinut muuttaa, sillä muuraukset lattiapinnan alle tehtiin jo huhtikuussa. Bitumilevy sieltä tosin puuttui, joten takan asentaja joutui sen erikseen hankkimaan.

Kaakelit asennettuna ja takka odottamassa käyttöä

Nopeasti se loppupeleissä sitten nousi ja täytyy sanoa, että ihan mukavan näköinen. Tietysti se blokkaa hieman tilaa tuosta olohuoneesta ja asettaa kalustukselle omat haasteensa. Koska takka sijaitsee nyt oviaukon välittömässä läheisyydessä tulee se antamaan myös lämpöä muuallekin taloon sen sijaintinsa ansiosta. Nyt vaan täytyy odottaa, että sitä pääsee koekäyttämään. Sain muuten mainion hirvipaistiohjeen takantekijältä, nyt vielä pitäisi saada ne lihat jostakin hommattua. Taitaa sitä joutua lähtemään ajopuuhiin tässä syksyllä.  

Ulkomaalauksesta

Nyt on maalit seinässä, siis harmaan osalta. Koko homma saatiin pakettiin perjantaina ja lauantaina kävinkin sitten tippumassa jo tikapuilta alas. Onneksi en yhtään aiemmin... Melkoinen sähläys tuon Uulan värikartan kanssa olikin, sillä maali näytti paljon tummemmalta kun seinää alettiin ensimmäistä kertaa maalata. Seuraavana päivänä näytti vielä synkemmältä ja sinisemmältä kuin pikku maalipalassa ja Värisilmän esimerkissä. Onneksi kuivumisprosessi toi kuvaan vähän toivoa ja kolmantena päivänä väri oli jo hieman vaalentunut... nyt vaan sopii toivoa, että se siitä edelleen kauhtuu. Hieman pelottaa tuo talvi, sillä lumi tulee kuitenkin taittamaan siniseen ja voi käydä niin, että talo näyttää suhteellisen siniselle tuossa valossa ja tilanteessa.

Uulan värikartta, josta valituksi tuli Sade

Nyt en kuitenkaan voi kun istua ja odottaa. Yllä viimeisin sivu vedettynä ja väri erittäin sinisenä. No, toivossa on hyvä elää.

Hikeä ja verta

Mukkelismakkelis, mikä se sellainen työmaa olisi jos ei pientä vahinkoa tapahtuisi. Tulin tänään suhteellisen komeasti alas tikapuilta ja tipuin suoraan portaille. Siitä sitten jatkoin pudotusta vielä kivetykselle, autsh. En ole kyllä koskaan nähnyt niin paljon verta suihkuavan ympäriinsä, ilmeisesti sääreen tuli oikein kunnon kolhu verisuonen kohdalle. Onneksi mitään ei mennyt poikki ja haveri tuli jalkaan, yritin suojella päätäni silloin kun pudotus alkoi. No, sen siitä saa kun yrittää ottaa maalausteippejä pois katosta ja ikkunoiden yläkulmista - prkl*. Onneksi takkamies kurvasi juuri samalla hetkellä pihaan, joten en olisi maannut siellä ihan lahnana vaikka olisi käynyt hassumminkin.

Paha ja syvä avohaava se jokatapauksessa on. Vieläkään verentulo ei ole tyrehtynyt vaikka tipahtamisesta on jo useampi tunti. Pitäisiköhän sitä lähteä vielä tikattavaksi... pakko kai, jos tämä ei tästä parane.

Harmaata ja valkoista

Tänään tartuin pikkukätösilläni pensseliin ja aloin sutimaan taloon väriä. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman neutraali harmaa, ilman taittoa. Mutta aamulla värisilmävisiitin yhteydessä totesin, että tämähän on aivan mahdoton yhtälö. Miksi? No tietysti siksi, että halusin Uula petrooliöljymaalia ja sen värikartta on huomattavasti suppeampi. Uulan peittävyys on kyllä kiistaton, joten sillä oli hyvä sutia oikein reippain ottein.

Työn touhussa - talon taustan pitkäsivu

Valmis - 1.pvä

 Ainiin, tänään sain vielä veskin toimimaan! Miten ihmeessä voi olla näin mieletön fiilis ihan perusjutuista. Nyt tulee taloon siis vettä ja veskikin on väliaikaisesti paikoillaan. Kyllä tää vielä tästä :) 

Sikaflex harjoitukset menossa

Tänään oli vuorossa ikkunanpuitteiden sikaflex täydennykset. Tarkoituksena olisi saada talon ulkopuoliset maalaukset aloitettua viikonlopun aikana, joten valmisteluja täytyy tehdä sen mukaisesti. Käytännössä kävin siis läpi laudan pinnassa olevat kolhut ikkunanpuitteiden osalta ja täytin ne sikaflexillä, jotta pinnasta tulisi tasainen.

Uusi paras ystäväni Sikaflex

Täytyy kyllä myöntää, että Sikaflex on aivan mainio kaveri! Sen avulla saa suhteellisen nopeasti kivan näköistä pintaa tai ainakin sellaista, jonka voi sitten sukkelasti maalata. Nyt vaan sopii toivoa, että petrooliöljymaali sopii tuon kanssa yhteen. Olen nimittäin ajatellut tuota petroolimaalia sen peittävyyden takia, jolloin vain yhden kerran käsittely tulee todennäköisesti riittämään. Värivalikoima on hieman suppeampi, mutta ajattelin myös kysyä mahdollisuutta sekoittaa kannustalon harmaata pigmettiä perusmaaliin. Katsotaan miten käy, ainakin värikoodi löytyy jo.

Ikkunanpuitteet sikaflew käsittelyn jälkeen

Samaan aikaan olen tehnyt myös sisähommia ja levittänyt tasoituksia. Ensimmäinen tasoitus on lähes takana, mutta nurkat vielä puuttuu. Ne saumat joissa on pusku ajattelin vielä käsitellä Sikaflexin avulla ja muut ohennetut kulmareunat sitten kitata oikein virallisesti ja pitkän kaavan mukaan. Voi olla melkoinen sirkus tiedossa, mutta sen jälkeen tuleekin jo hionta. Ja 2.kittauskierros pääsee käyntiin. Ilma vaan on ollut sen verran kosteaa, että 1.kierroksen kittaukset ovat kuivuneet huikeasti kasaan, joten ilman kanssa täytyy olla nyt todella tarkkana toisen kierroksen aikana.  

Keittiö kitattuna

Alakittauksia tekemässä

Alussa ongelmia oli hieman päästä tuosta kittaamisesta jyvälle, mut nyt homma sujuu kuin vettä vaan. Tärkeää oli, että saumanauha oli tarpeeksi märkä ja oikeat työkalut käytössä, sekä oikea paine metallilastassa. Onneksi olin hankkinut tarpeeksi leveän metallilastan, jolla sain viimeistelyt kivasti menemään. Pienikin murunen vanhaa laastia lastassa aiheutti välittömästi pinnan rikkoutumisen, joten jokaisen vedon jälkeen puhdistin työkalut huolellisesti. Huomenna sitten vuorossa viimeinen kittausseinä ja ulkopuolen sikaflex työt. Tänään saapui tontille vielä tulisijakuorma, 5 lavaa ja painoa..ihan pirusti! Muuraukset alkavat sitten parin viikon päästä, joten olisihan se olkkari ihan kiva saada kuntoon sitä ennen. 

Vettä!!!

Wau, tänään saatiin paineistettua vedet, joten nyt tulee vettä ihan sisälle asti! Ihan mieletön fiilis - hassua kuinka noi perusjutut saa ihan uuden merkityksen. LVI-mies oli paineistanut putkia tänään 3-4 tuntia ja sanoi, että kaikki pelittää ihan hyvin. Myös ilmastointi oli testattu ja laitettu päälle. Sitä pitää kuulemma pitää päällä, jotta enimmäiskosteus haihtuu pois. Kun hionnat alkaa pitää se taas sulkea ja ilmastoinnit pussittaa. Sähkäri kävi kanssa viime viikolla hoitamassa parit hommat raksalla ja nyt on muutamat pistorasiat paikoillaan ja toiminnassa. Silmittömän hienoa!

Putkari lupasi tulla vielä kannikoimaan loput putket alapohjaan ja eristämään ne. Sen jälkeen onkin varmaan vuorossa taas tarkastuksia ulko ja sisäpuolisille putkitöille. Onhan tuossa paljon hommaa vielä...mutta onneksi jouluun on monta kuukautta aikaa. Täytyy kyllä myöntää, että tuo tasoiteurakka on suhteellisen suuri ja aikaa vievä. Mutta jos sen hoitaa kerralla kuntoon niin sitten on ainakin seinissä hyvät pohjat - teki mitä teki. Ja nyt voin ainakin sanoa, että homma on hanskassa :-)

Kiireinen viikko takana

Wow, täytyy kyllä huokaista viikon takaisia tunnelmia. Pikkasen on pulssi lyönyt kovalla ennen viime tiistaita, jolloin moduulit nostettiin paikalleen. Homma ei kovin lupaavasti alkanut, sillä tiistaina ei tontille ollut saapunut ollenkaan nosturia. Tilattuna oli 80tn nosturi, mutta jouduttiin pärjäämään pienemmällä, koska nosturitilaukset olivat menneet jostakin väärinkäsityksestä johtuen hieman hunningolle. Saatiin kuitenkin Espoon Mankkaalta ajettua 70tn nosturi aamusella tontille ja päästiin jännittämään sitä jaksaako nosturi nostaa ollenkaan moduuleita.

Tässä vaiheessa kaikki oli vielä alkutekijöissä

Hyvin ne kuitenkin lähtivät nousemaan... Tarkoituksena oli ajauttaa tontille pitkän moduulin takapala, mutta rekat oli tietysti väärässä järjestyksessä. Näin ollen jouduttiin mäkeen ajamaan 2 rekkaa peräkkäin. Tosin tästähän ei tullut ongelmaa vaan kaikki meni hyvässä järjestyksessä. Nosto alkoi siis makuuhuone, olohuonepalasesta, sitä seurasi MH+keittiöpala ja viimeiseksi märkätilapala. Rekkamiehet vaan totesivat, ettei heillä olisi ollut asiaa mäkeen talvikeleillä. Saa nähdä miten sieltä sitten tullaan alas ensi talvena.

Ensimmäinen moduuli matkalla

Kaikki sujui aivan loistavasti ja ei voi kuin nostaa hattua asennusporukalle. Harvoin näkee niin saumatonta yhteistyötä, jossa kaikki sujuu kuin tanssi. Sanoja ei hirveästi tarvittu ja jokainen mies tiesi oman paikkansa. Jo pelkka pressujen purkaminenkin sujui aivan mielettömän hienosti kun liinoja otettin irti. Osaavaa porukkaa! Mieletöntä!

Toinen moduuli asennukseen menossa



Suosittelen kyllä jokaiselle vapaapäivän ottamista tälläisten hetkien varalle. Ei sitä ihan joka päivä taloja nostella. Pohjat tuntuivat ihan miniatyyri pieniltä ja stressi oli melkoinen, koska olisin voinut lyödä vetoa, että ne ovat liian pienet. Näin ei kuitenkaan ollut. Olihan mulle siitä sanottu, että näin se menee, mutta kaikkea ei voi uskoa ;-)

Träfärdiga - yep, tekemistä riittää

Tästä eteenpäin ollaan nyt omilla, eli kaikki mitä tontilla tapahtuu on plussaa. Vesiputket jäi tietysti lyhyiksi, joten porarit pääsivät ryömimään talon alle heti keskiviikkona ja jatkamaan putkia, jotta ne saatiin liitettyä laitteistoon. Sähköt - no vaiheessa, samoin kuin viemärit. Ja rappusten etuvalu tekemättä. Mutta kyllä se siitä...Perjantaina oli jo Oravaistalon suunnalta luovutustarkastus. Muutamat rekkikset, mutta ei mitään pahoja. Nyt täytyy odottaa sitten korjausryhmää tekemään korjaukset. Viikonloppuna kävin jo käsittelemässä suurimman osan nauloista, pirunmoista hommaa. Naulojahan oli ainakin tuhat!



Kohta kattokasettien laittoa

Tänään oli sitten Vantaan kaupungin rakennetarkastus, vielä pitää saada kantavuuspaperit ja g-laskelmat leimattua ja sitten taas touhutaan eteenpäin. Huikean nopeasti se talo sitten siihen nousi ja nyt täytyy sitten aloittaa tosissaan sisäpintojen valmistus. Mesun arvio työmäärästä oli noin 500h, ei ihan kauhean paha. Varmaan suurin duunimäärä on gyproc:ien tasoittamisessa, joten luulot otetaan heti pois. Suosittelu oli, että ulkopuolen maalaus tehtäisiin vasta elokuun lopussa tai syyskuussa, jolloin lauta ehtii hengittää jonkinverran sitä ennen ja kuivahtaa (1mm/kk), eikä näin riko maalipintaa. Lisäohjeisuksena oli myös vaakapaneloinnin maalaaminen maalaaminen alumiinitelineiltä puukerrallaan. Näin ollen tarkoittaisi sitä, että telineitä saisi jatkuvasti siirtää ees-taas.

Tilanne tiistai-iltana kl 21

Vaakaan maalaus ehkäisee siis sen, ettei seinään tule raitoja ja maalikerros pysyy suhteelisen ohuena koko matkalta. Ihan järkevää suunnittelua. Suunnittelin, että ensin vedän vaaleat osuudet (jotka jo vähän vahingossa teipitin) ja sitten talomaali harmaalla. Piuh, mikä duuni.